Tuuli tuivertaa hiuksi kuin jouksen syksyistä lenkki polku kengät ei ihan parhaimat mut kelpaa kyl vaik ei ole jouksu kengät tai edes lenkkarit. Mut silti sopivat jouksuun vesi satees. Muita ei ole jouksemas ku sataa ja tuulee saan yksin juosta tunut lenkin mutsien läpi hiakka polulla musiiikki pauhaa korvissa ja antaa tahtia askelille jotka on pakko ottaa jotta laihtuis viellä muutaman kilon ja lisää kunnes olisin tarpeeksi kevyt ja laiha ja laihempi ja laihempi. Kierteessä oon kilot kun ylitää xx luvun pitää laihuttaa enmmän.
Takasin lenkkipolulle juostava vaikka sattuu keuhkoihin ja sydemmen tykytyksen tuntee rinnassa. Viellä jaksan loppu metrin pääsen märkänä ja väsyneenä kotiin.
Nyt on lupa syödä ekan kerran päiväs lenkin jälkeen pari hedelmään sit suihkuun ja venyttelyt.
Mamma tulle kotiin jossain vaihees ja kysyy että enhän oo joussut naamma pokkana sanon että en ja syönytkin oon jo ruuan minkä olit jättänyt mulle aamulla. Ruoka wc alas mennyt herättyä ensimmäisenä. Mutta ethän sä sit tiiä ku uskot muo niin sini selmäisenä.

Tässä tavallaan mun syömishäiriö pikkusen mielikuvituksen sekoittettuna..