Outoa

Mä oon täl viikol syönyt paremmin ku viikkoihin ja silti oon laithunut.
Syöminen ahistaa sikana mut syön mummon mielix.
Onnex joulun jälkeen pääsee juoksee ku saa kepit pois.

kaveri pelotteli

Kaveri pelotteli et mul saattaa olla osteoporoosi tai mikä lieneen joku luukato. Mä en osanut huolestua vaik kaveri selitti mikä se on mut mut ei ole mun vika et tää sairaus on mussa enkä voi sille mitään.

Kädet vitun kepeet kepeit enkä meinää jaksaa liikua niil joten oon yritänyt syyä mikkasen enmmän et jaksasin hypellä kepel mut ei se onnistu.Epäilen et mun kunto on tosi huonos kunnossa ku en syö mut en myöskään haluu tehä asialle mitäänn mun paino on tippunut enään 4.5 kg niin mun paino on siin kunnos et mut vois laitaa pakko hoitoon.

MÄ LIHOON

Isoäiti lihottaa muo , mut onnex voin sit laihutta joskus ku pääsen kepeist eroon. Toisaalta tarviinki enmmän ruokaa nut ku kulutan enmmän ku kuljen kepeillä.
Mut aamulla ku syöin leipää mun olis tehnyt mennä oksentaa ruuan jälkene koska en ole syönyt kunnolla koko viikol ja yritän taas laihuttaa, Pakko oonläski.

mix

Mix kaikki vaittaa et laihduttaminne ei ole hyvät? Must jokasen pitäis saada laihdutta jos kokee itsensä lihavax eikä niin vaan et lihavat sais laihduttaa vaan. Ku sanotaan et imnan ruokaa ei pärjää ja kuolee niin en mäkään oo kuolut viel vaik syön max 3 kertää päiväs enkä edes joak päivä lämmintä ruokaa. Eli kyl ihminen pärjää ilman ruokaakin. Vil vuosia ihmenen pärjää niukalla ruual. En myöskään tajua sit et netist on positettu tosi paljon pro ana juttuja jot olis laihduttajille hyötyä...

Mun ruoka valio 2 päivän jälkeen lämmin ruoka (yök) ja riisikakku juustolla, yk salmiakki karkki ja josksu sit viel iltapala joka on marjoja ja jugurttia. Tekis mieli oksentaa mut en pysty tekee sit
Päivän saldo noin 800 kcal

Taas täs pistees

Mä oon taas tehnyt jotain mitä en olis koskaan saanut tehä en enään koskaa koskaan. Tää on taas pahentunut ei tän pitänyt näin mennä mun piti olla jo kunossa. Valehtelen jopa mutsille et oon syönyt vaik en ole syönyt. Muo pyöryttää ja oon kiukunen... Mä en saa mennä taas tähän syön ehk kerran päiväs ja sit valehtelen kaikille et oon syönyt...
Tän päivän ruoka saldo noin 700 kaloria 2 leipaa + juustoa
Mä pelkään omaa vointia silti teen näin...

sh pilaa elämän

Mun elämää hallitsee syöminen ja se vitun syömättömyys, kaloreiden laskeminen miten isoja annoksia voin syyö missä on liikaa kaloreit mit saa syyö mit ei saa syyä... Mut silti mä mä teen just päin vastoin ku mun järki sanoo jos järki ja keho sanoo et syö vittu en hän mä sit syö. Isoin muutos varmaan oli jättää maidon jounti pois kokonaan ja makkara leivelt mit m'ä tein. Seuraavaksi vuorossa juusto joka on mun suurin herkku ja sisältää eniten kaloreit mit mä syön täl hetkel.

Tänään oksensin en sais tehä sit koska mun hampaat ei kestä sit paljoo mut oli pakko ihan pakko. En voinut sille mitään et oksennus oli vaan pako keino siit lihottavast juusto lihamakaroonilaatikost oli pakko pääst pois sen juuston takia.

Mun kielenyl listäl ei ole paljoo mut kuitenkin muutama. mut kuitenkin tosi tarkee ruoka aine kuten maito...

Mä luulen et kavereist ei ole ollut kiva kattoo tätä m,un touhua sivust. Osa on yrittänyt puutu tähän niin paljon ku on pystynyt eri yrittää puhua mulle sh vaaroist ja yrittänyt saada mut lääkäriin mut en vaan ole mennyt ku en haluu.

Toinen oksennus kerta tänään just näin tää kiere alkoi taas...

Herkeu ja mä

Herkut on mulle ristiriitainen käsityt! Mä syön välillä herkuja ku tekee mieli hyvin harvoin kul mut silloin seuraavana päivänä on ihan sika paha olo pakko syöö niin vähän ku voi. Kaikkein pahimmat on joulu ja syttärit koska silloin sukulaset tuo karkkeja. Joit on sit pakko syyö ainakin vähän, mut onnex en voi sit oksentaa ylös ku kukaan ei huomaa. Eli lihoon karkist ja se ahistaa seuraavana päivänä aina.

Välillä korvaan ruokia karkilla siis ei tee mieli ruokaa otamma muutaman karkin. Eli korvaan ruokia karkille en tee sit enään usein mut alku vaiheessa päivittäin tein karkki= oikea ruoka.
Nyt karkki on mun vihollinen se lihotta jos syön enemmän ku 3 karkki mä lihoon lihoon LÄSKI POSSUX.
Mut toisaalta tulee karkki himo et on pakko suuä karkki tai muuta makeeta sen jälkeen seuraavana päivänä sit paastotaan koska mun hampaat ei kestä enään kauheesti oksentamsita...

Yhteen veto mul on herkkujen kaa viha rakkasus suhde 

Raapale 1 Lääkärin käynti

Katsoin häntä suoraan silmiin toivoin et hän ei huomasi et valehtelin. Mun   oli pakko valehdella muuten mä joutusin pois kotoa paikkaan johon mun kaltaiset joutuu jotka ei osaa ite päättää mikä on oikein ja mikä vaarin. Olin joutunut aamulla tositosi paljon  vettä jotta mun tulos olis sit mit lääkäri halus.
  Kotiin päästyä mä oksensin kaiken veden pois.Olin taas onnistunut yhden kerran välttää hullujen huoneen. Olin tyytyväinen tai en koska mun valehteleminen einiin hyvä. Tää oli joka viikoinen mun elämää huijata kaikia jostka  must välitti ja oli huolissaan. Lääkärit on must pellejä. Niiden pitäis tajuta ku niil valehdellaan mut ei ne vaan uskoo potilast.

Huonosti nukuttu yö

Lainasien eilen kirjan nimet Tapa minut äiti. Kertoi äidin näkökulmast 1990-luvun loppu puollella tytös joka sairastui anorexia nervosaan ekan kerran ollessaan 11.v ja sit se uusiutui ku hän on 15.v ja siit alkaa neljän vuoden kappailu sairautta vastaan. Tyttö jostra kirja kertoo on jopa vuoden syömättä mitään silloin hän on letkuruokinnassa. Myös kirja kertoo kuinka vähän anoxiasta tiedettiin 1990-luvun loppu puolella ja varsinki saada omalla äidin kielel suomessa perhe oli siis ruotsin kielinen.
Kirjaa ei voinut laskea kädestä ennen ku olin lukenut sen kannesta kanteen.

Toi kirja ahisti muo sit ku olin lukenut sen loppuun tajusin sen et mäkin voin kuolla tähän viel joskus. Sit ku nukahin tost ahistuksesta huolimat toi kirjan tapahtumat tuli mun uniin painajaisen muodossa.
Mun kaveri sanoi et "ku haluis edes lukea niit" tolla se tarkoiti syömishäiriöis kertovia kirjoja. Mä halusin ymmärtää mun sairauden aattelin et se onnsituis kirjojen kautta mut taisin olla vääräs toi ahisti muo vaan enmmän. Ja antoi vinkkejä mit voin syyö ym ei ollut hyvä ideä mut silti joku vetää muo niihin kirjoihin.

Tän blogin tarkoitus

Eli täs blogist tulee paikka jonne puran kaiken mitä syömishäiriö tuntuu ja herättää. Eli tänne tuluu kaikkea epä määräst mikä liittyy mun syömis häiriöön se voi olla tekstiä päivän syömisestä ja voi olle noin 100 sanoiten raapale tai runo tai ihan mitä tahansa kekrinkirjoittaa tähän liittyvää.

Kirjoitan nyt tähän jo pikkasen taustaa.

JUOLUKUU 2010
Olen tyttö joka alkoi laihduttaa 2010 joulukuus ku terkkari sanoi et oon pikasen ylipainoinen vaik en ollutkaan. Juoluna lihosin viel pikasen uutenavuon aloitin paaston soin tosi nuokasti jos ollenkaan aluks se oli tosi vaikeaa mut kyl siihen tottui.
alku paino 65kg

KEVÄT 2011
Pikku hiljaa jäi aamupala syömät söin koulussa kyl viel tammi-maaliskuun alkuun. Sit joi kouluruokakin pois. Helmikuus ku tuli ekat loska kelit laitoin lenkarit jalkaan ja lähin juoksee. Juoksemisestä tuli mulle pakko mielle jot tein joka ilta.
Täs vaihees maaliskuus alus mun elämäs atpahtu iso muutos tai oikeastaan kax piti keskittyä kouluun ku oli vika kevät + sit yk toinen joka nosti pintaan ikavät muistot joist on halunut puhua.
Kevään jälkeen paoinoin 50 kg

KESÄ 2011
Aloin uskaltaa puhua parille kaverille et en syö. Kesällä oli helpompi olla syömättä ku ei ollut koulua, ei ollut ketään joka vahtis mun touhuja. Pahin oli Irlannin matka jos oli pakko syyöä kunnolla lihosin sen matkan aikana 5 kg. Mut jouksu lenkeil en sai pois.
Kesän jälkeen painoin 46 kg
(tos vaihees jos kukaan olis saanut selville olisin ollut laitoshoidos)

SYKSY 2011
Mul alkoi uus koulu jos ei kukaan tuntenut muo olin luokan sievin mut en laihin joten piti laihdutta viel.
Mut mutsi alkoi pikusen huomata et en syö. Syön koulus nyt mut vaan salattia äidin mielix joudun terkarin tarkkailuun painost mut se nous kyl pikasen mu mutsi vaihti et syön. Aloin joukemaan tosissani välillä jopa aamuisin. Tuli pyörytyskohtaukset silmissä semeneminen ja kylmä jatkuvasti.
Syksyn jälkeen paino oli noin 50 kg

TALVI 2011
Loppui terkarin tarkkailu tuli kaikki mailman sairaus kausi olin sika paljon kuumus ym. Aloin taas laihduttaa kunnolla täs vaihees sai mun mun pari ystävää kiini et mun syöminen ei ole konnossa ku oltiin jossain pika ruokala paikassa ja aloin miettiä ruuan kalori määrää. Olin siis sairastanut jo noin vuoden syömis häiriötä.
Talven jälkeen paino oli 49 kg

KEVÄT 2012
Mutsin kellot alkoi soida joudun lääkärille ja silet psylogin luokse olisko ollut helmikuu ku sain ukaasin jos en syö 5 ateriaa päiväs niin oon osastolla.
Kevät meni sit siin et yritin välttää ruokaa ja syööä eli oksentelin ruokaa pois. KAiken mailman huippasu ym tuli mun elämään joka päivästä muos kylmän tunne tuli joka päiväiseksi.
Kevään jälkeen painoin 50 kg(joka ei ole mun normi paino kyl)

Kesä 2012
Mun syöminen oli pää sääntöisesti se mit äiti pakotti mut syömään. Välillä mun paino tippu ja nous se alkoi vuoristoradaksi. Parhaat kaverit  oli noin kuukauden kielimatkal silloin mä laihduin jonkun verran koska olin aika paljon yksin. Yritin tehä jouksulenkejä mut en pystynyt jouksee alkoi sattuu rintaan ja huippaa ym. Vaik oli kesä mul piti olla ain hupapri pääl koska muut oli kylmä.
Kesän jälkeen mun paino oli noin 50 kg

SYKSY 2012
Lukio alkoi en tuntenut koulust ketään olin yksinäinne tutustuin aiak nopeesti pariin ihmiseen. Ruoka maksullsita koulussa jäi automaattisesti mult syömät. Kotona soin mit satuu milloin pää asiassa äidin valvonnassa.
Syksyn jälkeen painoin 52 kg

NYT TILANNE
Nyt vihaan ittenäni oon läski possu koska lihoon mut silti mul on kaiken pailman ongelmia mun kehossa liiän alhainen verenpaine, silmissä sumenee melkein päivittäin, huipaa/pyöryttää silloin lälloin. Kylmä on ihan koko ajan. Syön mit satuuttuu pää asiassa päiväruoan ja iltä palan en muut sil mä elän Kävelen kavereiden kaa välillä se on ainoa mun liikunta. Koska en uskalla juosta koska heti alkaa pyöryttää ym.
Nyt painan tai viime viikol painoin 54 kg(normipaino mut en pysy siin kauvaa) koska oon läski pössu tai oon varmaan kyl tost jo laihtunut