Lainasien eilen kirjan nimet Tapa minut äiti. Kertoi äidin näkökulmast 1990-luvun loppu puollella tytös joka sairastui anorexia nervosaan ekan kerran ollessaan 11.v ja sit se uusiutui ku hän on 15.v ja siit alkaa neljän vuoden kappailu sairautta vastaan. Tyttö jostra kirja kertoo on jopa vuoden syömättä mitään silloin hän on letkuruokinnassa. Myös kirja kertoo kuinka vähän anoxiasta tiedettiin 1990-luvun loppu puolella ja varsinki saada omalla äidin kielel suomessa perhe oli siis ruotsin kielinen.
Kirjaa ei voinut laskea kädestä ennen ku olin lukenut sen kannesta kanteen.
Toi kirja ahisti muo sit ku olin lukenut sen loppuun tajusin sen et mäkin voin kuolla tähän viel joskus. Sit ku nukahin tost ahistuksesta huolimat toi kirjan tapahtumat tuli mun uniin painajaisen muodossa.
Mun kaveri sanoi et "ku haluis edes lukea niit" tolla se tarkoiti syömishäiriöis kertovia kirjoja. Mä halusin ymmärtää mun sairauden aattelin et se onnsituis kirjojen kautta mut taisin olla vääräs toi ahisti muo vaan enmmän. Ja antoi vinkkejä mit voin syyö ym ei ollut hyvä ideä mut silti joku vetää muo niihin kirjoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti